Täytyy kyllä alkaa tykätä tästä kaupungista kaikesta huolimatta. Ihmisten hyväntuulisuudesta oli jo aiemmin puhetta, samoin valkoiselle miehelle sopivasta läpötilasta ja kyllä tästä meiningistä muutenkin on pakko tykätä. Vaikka raha ei mene tasan, on kaikilla keskimäärin hyvä olla. Tai ainakin siltä näyttää. Paikallinen olut Laurentina (preta!) on maukasta ja ruuat tähän saakka loistavia (Costa del Solin kanapäivällinen eilen paras hittils ehdottomasti, sormin syöden rannalla jossa >5000 paikallista + 4 suomalaista + Raunon vaimo Sirama). Annos vaatii melkein andreaslindbergmäisiä adjektiiveja.

Maha on kaikilla pysynyt kunnossa (kop kop) tähän saakka ja malariakin on kiertänyt porukkaa vielä. Paljon valtion virastoja on kierretty ja oman lafkan "rahanpuute" on kyllä hyvin suhteellinen käsite tämän reissun jälkeen. Huomenna homma jatkuu kun lennetään Dashilla Quelimaneen viidakkoon (8-dashit muuten esim. SAS myi pois turvallisuussyistä...) ja sitten muutaman päivän päästä taas Maputoon. Matkatavarat ovat toinen tarinansa, niitä ei näy ja Fennia maksaa päivittäin vaate/matkamuistokorvausta siihen saakka kunnes löytyy. Huomenna (tänään jo piti, mutta "amanha" tuntuu olevan aina päivän sana) saadaan korvauksia myös South Africanilta. Toivottavasti laukku aikanaan, ettei tarvitse alkaa tapella vakuutusyhtiön kanssa enempiä.

Lähipäivinä päivittelen taas blogia. Kuvien kanssa menee kauemmin. Yhteydet on mitä on. This is Africa, you know. Kaikki ei tapahdu hetkessä ja huomenna on päivä uus...