Tavallinen työpäivä alkaa klo 7 herätyksellä. Sitten hotellin aamupalalle kahvia juomaan ja paahtoleipää syömään. Hotelli on kaupungin paras, Gran Hotel Fray Bentos. Asuin pari ensimmäistä päivää Hotel 25 de mayo:ssa ja tasoero on huikea. Sieltä ei tosin mitkään parhaat muistot muutenkaan jääneet, sillä toisena päivänä saamaani mahatautia sairastelin siellä. Ko. paikka oli semmoinen kivilattiaínen ja kylmä paikka, toisin kuin GHFB jossa huoneet ovat isoja, lämpimiä ja muutenkin mukavia. Palvelu pelaa tässä maassa hyvin ja paluu Otaniemeen tulee aikanaan olemaan vaikea siivousinnon palauttamisen suhteen... ;)

Aamupalalta hyppään VW Gol (kyllä, ilman f:ää) -vuokra-autoon ja suhautan kaupungin läki rajalle ja tehtaalle vievälle tielle. Työmatkaa on ~5km ja voisin kyllä kevyesti polkeakin matkaa, mutta on tuo mukava. Vielä ei ole tullut ajeltua kamalasti muualla kuin työmatkalla ja hiukan keskustassa, mutta jos ja kun vapaapäiviä joskus tulee ajelen lähikapunkeja katsomaan. Montevideoon on matkaa >400km ja sinne meno-paluu-lippu bussiin maksaa 350pesoa eli 12€, joten omalla autolla ei kannata mennä.

Tehdasalue on mainiosti suojattu. Täällä nyt laitetaan toisaalta piikkilankaa koulujenkin aitoihin, mutta kyllä semmoinen iso aita suoja-alueineen (ja "hirvestystorneineen") on vakuuttava. Tehtaalla otetaan argentino-uhka ihan tosissaan. Ne ignorantit idiootithan ovat uhanneet pommittaa tehdasta ja sabotoida sen minkä pystyvät. Kuten jo aiemmin totesin, tehdasta vastaan esitetyt väitteet ovat ihan täyttä puppua. Joillekin pipipäille se ei näköjään kelpaa. Samoin kaikille tuttu Greenpeace on alueella riehunut aikanaan, myös täysin vailla perusteita. Esimerkiksi Rio Uruguayn vesi on puhtaampaa aikanaan tehtaalta tullessaan kuin sinne mennessään. ECF-valkaisu on eukalyptukselle sopivin valkaisutapa ja viimeinen peroksidivaihe tappaa AOX:t, jos nyt tekninen termistä ketään kiinnostaa. Katsokaa wikipediasta, se tietää varmasti nuo. Muutenkin tehtaalla turvaporukkaa on älyttömästi, samoin kuin muutakin jengiä tietysti nyt vielä rakennusvaiheessa.

Tehtaalla sitten kuulun kuitulinjan komissiotiimiin, eli käymme läpi asennettuja laitteita ja prosessia, testaamme kaiken ja ajamme prosessia vesiajolla ennen starttia. Ihan mielenkiintoista hommaa ja olen todella iloinen että saan olla mukana oppimassa näin isossa prosessissa mukavien ja osaavien ammattilaisten seurassa. Käytännössä Andritz vastaa tehtaan tuotannosta siihen saakka kunnes oikeanlaatuista sellua tulee kuivauskoneelta oikea määrä. Siinä vaiheessa Botnia ottaa avaimet käteen, me kiitämme ja lähdemme. Tai katsotaan nyt.

Työpäivä kestää noin 10 tuntia ja välissä tietysti pidetään kaffepaussit ja käydään syömässä tehtaan ruokalassa. Se taas on sellainen perinteinen jenkki-vankilaruokala, jossa saa arpoa 5 eri vaihtoehdosta mitä sitä söisi. Tämän päälle saa soppaa tai hedelmiä, me yleensä otetaan soppaa koska se lämmittää mukavasti kylmän ulkoilman jälkeen kehoa ja mieltä. Ruoka on aika kehnoa, tai kuten Lonely Planetin matkaopas kirjoitti paikallisesta ruuasta: "Nothing to write home about". Paikallisten maustevalikoima on suolaa ja pippuria. Lomon (naudan sisä(?)filé) kanssa pärjää tietysti noillakin.

Työpäivän jälkeen taas hotellille. Ikävää, että täällä talvella päivänvalo loppuu juuri siinä klo 19 maissa kun on saanut käytyä suihkussa ja valmis lähtemään kylille. Päivänvalossa kaupunkia näkeekin harvoin. Onneksi hotellilla on mukava viettää aikaa: kuningas-jalkapalloa tulee useampi peli illassa suorana. Ja mikä parasta, myös euroopan huippusarjoja. Ei tämä paikallinenkaan peli huonoa ole, vaikka väki puhuu täällä ettei Uruguayssa pelata enää yhtä hyvin kuin muutama vuosi sitten. Lisäksi 50 kanavaan kuuluu useampi elokuvakanava, jotka näyttävät muutaman vuoden vanhoja pätkiä, osan dubattuna osan tekstitettynä. Siinä samalla oppii mukavasti kieltä. Kuten arvata saattaa, on englanti tehdaskieli ja suomea tulee puhuttua myös paljon. Kieltä on kyllä tarkoitus oppia täällä lisää.

Työtä tehdään aika reippaasti. Vapaalla en ole vielä ollut kuin 2 päivää saikulla, toisen mahataudissa siis ja toisen kuumeessa. Ette usko kuinka gutaa on seistä seinättömällä tehtaalla päiväkausia tuulen armoilla. Taas on flunssainen olo ja taidan tyytyä syömään hotellin ravintolassa iltapalaa. Muuten olisin mennyt varmaan Cuica-pizzeriaan, jossa pizza ja 0,5l olut maksavat 60pesoa eli 3€. Suomessa tulen olemaan ravintoloissa kyllä kauhuissani kun palaan. Täällä voi ihan puhtaalla omallatunnolla käydä melkein joka ilta syömässä ulkona, ostaa menusta mitä haluaa ja tilata ruuan kanssa kalleinta viiniä. Viini on muuten hyvää, vaikka Uruguay on viinintuottajamaana nuori. Kallein viinipullo kaupassa maksaa 190pesoa eli 8€, ja se on sitten oikeasti hyvää.