Täällä on kyllä tullut sairasteltua taas enemmän kuin koko vuonna Suomessa. Jollei maha ole jollain tapaa sekaisin, niin sitten vilustutan itseni tehtaalla. Onneksi apteekista saa 600mg ibuprofeinia ilman reseptiä ja mahalääkettä on vielä jäljellä Suomesta. Kuulemma monella on alkuun ollut kaikkea mahdollista täällä, joten en huolestu vielä. Tai oikeastaan paikalliselle lekurille meno ei kiinnosta pätkän vertaa, ennenkuin pää kainalossa pitää mennä.

Eilen oli yhden Andritzin rakennusvaiheen työntekijän läksiäiset golf-klubilla. Älyttömän kylmä paikka, mutta mukavaa oli, kun seura, ruoka ja juoma olivat kunnossa. Rakennusporukka alkaa poistua pelipaikalta muutenkin pikkuhiljaa kun työt alkavat ainakin osittain olla kunnossa. Kyllä täällä vielä kaikkea viilaamista on varmaan vuoden verran vielä, mutta kyllä tämä jo sellutehtaalta näyttää. Meillä menee myös mukavasti, ollaan päästy koeajoissa hyvään vauhtiin ja oma työpanoskin kasvaa koko ajan kun alan oppia kulkemaan ja löytämään oikeat laitteet ja saatan jopa tietää mitä kulloinkin pitäisi tehdä tai miten laitteen tulisi toimia. Todella opettavainen työmaa. Pitäisiköhän käydä korottamassa sellu-kurssien numeroita kun Otaniemeen päädyn taas...

Urbaani legenda siitä että vesipyörre kulkee täällä vastapäivään (?) on mielestäni tuulesta temmattu. Sen sijaan tähtitaivas on mukavan erilainen. Etelän Ristin tunnistan mutta muuten pitää googlettaa kuvioita jotta niitä voi iltaisin bongailla. Päivä alkaa pidentyä myös. Pari viikkoa sitten klo 7 oli vielä pimeää ja klo 18.30 taas. Nyt tuntuu että molempiin suuntiin on tullut puoli tuntia lisää. En valita. :)

Yritän laittaa lisää kuvia taas, kun tulee hyvä sauma. Muutama ilta on mennyt ihan nukkuessa oloa paremmaksi. Nukuttua on tullut tosi hyvin kun huoneessa on ilmastointi, työpäivän jälkeen väsyttää ja öisin on todella pimeää.